Juhana Moisanderin taideteos Asemalaituri 0 sijaitsee Seiparkin pysäköintitalon julkisivussa kahdella seinällä. Taideteos on toteutettu perforoimalla eli rei’ittämällä valokuvien pohjalta Corten-teräksiseen levyelementtiin, josta rakennuksen julkisivu koostuu. Tekniikalla saadaan aikaan rasteroitu kuva, jossa reikien koko ja määrä luo kuvaan valon ja varjon vaihtelut piirtäen sen esiin. Teoksen kuuluu myös asemalaiturin puoleisella seinällä oleva kello.

Taideteoksen lähtökohtia ovat olleet Seinäjoen ja rautatien yhteinen historia. Innovaationa rautatie on ollut yhteiskuntaa ja kulttuuria mullistava. Seinäjoen kaupungin kehitys ja kasvu on perustunut rautateihin ja keskeiseen sijaintiin raiteiden risteyskohdassa.

Rautatieasemille kiinnittyy paljon muistoja ja tapahtumia, joiden keskiössä on ihminen. Rautatieasemilla ja rautateillä lähdetään ja saavutaan, kohdataan ja tehdään työtä. Rautatieasema on odottamisen, jännittämisen ja kohtaamisen paikka. Asemalaituri 0 edustaa juuri lähtemisen ja saapumisen paikkaa ja luku 0 voidaan nähdä leikkauspisteenä menneen ja tulevan välillä: nollasta pääsee lineaarisesti sekä taakse että eteen.

Taideteoksessa on eri ikäisiä ihmisiä eri aikakausilta, yksi hevonen ja asemakello. Hevoskuvan mallina on kurikkalainen ravikuningatar Akaasia. Hevonen symboloi rautatien aikaansaamaa historiallista muutosta – puhuttiinhan aikanaan rautahevosesta, kun perinteiset hevosvoimat vaihtuivat höyryveturiin. Se on myös viittaus maatalousvaltaiseen Etelä-Pohjanmaahan, jossa Seinäjoki sijaitsee. Asemakello on viittaus ilmajokelaiseen Könnin sukuun ja sen perinteikkäisiin kelloihin. Lisäksi se viittaa aikaan, aikatauluihin ja ajan kulumiseen, jotka ovat läsnä rautatieasemalla.

Taideteoksessa olevat ihmiset ovat taiteilijan mielikuvia henkilöistä, jotka ovat saattaneet joskus kulkea Seinäjoen rautatieasemalla. Ihmisten kuvat pohjautuvat todellisiin, Pyhälahden valokuvaamossa otettuihin valokuviin, jotka taiteilija on valinnut Lapuan museoiden arkistosta. Taiteilijan tarkoitus ei ole ollut toteuttaa muotokuvaa tai historiallista dokumentaatiota kerran eläneistä henkilöistä, vaan herättää ajatuksia, ruokkia mielikuvitusta ja luoda tunnelmaa. Kuvan erottumiseen teräksestä vaikuttavat sekä vallitseva valotilanne ulkona että pysäköintitalon sisävalaistus: joskus hahmot erottuvat utuisempina, kuin etäisinä mielikuvina, ja joskus he näkyvät selkeämpinä.

Kellon on valmistanut Suveko Oy. Julkisivun rei’ityksen on mallintanut ja toteuttanut Trutec Oy.

​

​

Juhana Moisander's artwork Platform 0 is located on two walls of the Seipark parking garage façade.
The artwork is created by perforating Corten steel panels—based on photographs—which form the building’s exterior. This technique produces a rasterized image where the size and density of the holes generate contrasts of light and shadow, rendering the image visible. The piece also includes a clock on the wall facing the railway platform.

The artwork draws its inspiration from the shared history of Seinäjoki and the railway. As an innovation, the railway has been a transformative force in both society and culture. The development and growth of Seinäjoki have been rooted in its railway connections and its central location at a rail junction.

Railway stations are sites rich in memories and events, with people at the center. They are places of departure and arrival, of encounters and work. A railway station is a space of waiting, anticipation, and connection. Platform 0 symbolizes precisely this place of departure and arrival. The number 0 can be seen as a point of intersection between the past and the future: from zero, one can move linearly both backward and forward.

The artwork features people of various ages from different time periods, a single horse, and a station clock. The horse depicted is modeled after Akaasia, a trotting queen from Kurikka. The horse symbolizes the historical transformation brought by the railway—after all, the term “iron horse” was once used to describe the steam engine that replaced traditional horsepower. It also alludes to the agricultural heritage of South Ostrobothnia, the region in which Seinäjoki is located.
The station clock refers to the Könni family from Ilmajoki, known for their traditional timepieces. It also symbolizes time, timetables, and the passage of time, all central elements in a railway station setting.

The people depicted in the artwork are imagined figures—composites envisioned by the artist of individuals who may once have passed through Seinäjoki station. The images are based on real photographs taken at the Pyhälahde photography studio, selected by the artist from the archives of the Lapua museums. The artist’s aim was not to create portraits or historical documentation of actual individuals, but to evoke thought, inspire the imagination, and create an atmosphere. The visibility of the images in the steel depends on the current outdoor lighting and the interior illumination of the parking garage—at times the figures appear hazy, like distant memories, and at other times they stand out more clearly.

The clock was manufactured by Suveko Oy. The perforated façade was modeled and executed by Trutec Oy.